Hyppää sisältöön
Kokkolan Vanhakaupunki Neristanin pastellinsävyiset talot seisovat kadulla vieretysten. Neristanin kesä on puhkeamassa kukkaan, puiden lehdet ovat juuri vihertyneet ja aurinko luo varjoja vanhoihin rakennuksiin.

Vanhakaupunki Neristan

Vanhakaupunki Neristan on Kokkolan keskustan helmi. Se on yksi maamme arvokkaimmista, yhtenäisimmistä ja laajimmista säilyneistä puukaupunkialueista. Puutalot henkivät perinteistä pohjalaista kirvesmiestaitoa ja vuoden 1665 kaavoitukseen harmoniaa tuo kultaisen leikkauksen opit, joita Leonardo Da Vincikin hyödynsi teoksissaan.

Neristan kattaa 12 korttelia ja satoja puutaloja, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Vuosisatojen aikana Neristanin ilmettä ovat muokanneet niin maankohoaminen, tulipalot kuin kaupungin kehittyminenkin. Tunnelmallisten katujen varrella on aistittavissa vanhan kaupungin henki ja vuosisatojen mukanaan tuoma rauha.  Värikkäistä taloista on nähtävissä siellä asuneet käsityöläiset ja merimiehet. Tarkkasilmäiset huomaavat Neristanin ikkunoissa posliinikoiria. Ne viittaavat merenkulkuperinteeseen, jolloin merimiehet toivat tuliaisiksi posliinia Englannista. Isännän ollessa kotona, emäntä käänsi koirat katsomaan sisälle taloon päin, mutta kun isäntä oli merimatkoillansa, koirat katsoivat ulos isäntää odottaen. Talojen ikkunoiden pielissä on juorupeilejä, jotka kuljettavat suoraan 1800-luvulle, jolloin emännät istuivat kotonaan koruommel käsissään tarkkailemassa kadun tapahtumia peilistä.

Vielä 1700-luvun alkuvuosina kaupunginsalmi Suntia pitkin kauppalaivat purjehtivat Neristaniin saakka. Maankohoamisen myötä Sunti kuitenkin kapeni ja mataloitui ja 1900-luvulla enää kalastajat soutaen pääsivät keskustaan. Edelleen Suntissa on laivanlastauspaikkoja ja kadunnimet kuten Pakkahuoneenkatu kertovat aiemmasta toiminnasta.

Tänä päivänä suurin osa rakennuksista on remontoitu mukaviksi asuintaloiksi perinteitä kunnioittaen. Neristanista löytyy myös ravintola, liikkeitä, majoitusta ja juhlatiloja. Elokuinen ”Vinteiltä löydettyä ja kellareihin kätkettyä” tapahtuma avaa portit hyvin hoidetuille sisäpihoille. Joulukuussa 24 ikkunaa muuntuu joulukalenteriksi ulkoilijoita ihastuttamaan.

Oppaan kanssa merikaupungin historia tutuksi. Opastetut kävelykierrokset Neristanissa ja kiertoajelut Kokkolassa kaikkina vuodenaikoina tilauksesta.  Neristan-esitteen avulla kävelyreitti onnistuu omatoimisesti.

Koe Kokkola kävellen

Neristan ja Oppistan

Varallisuus vaikutti kaupunkilaisten asuinseudun valintaan ja jo varhain kaupunki jaettiin puhekielessä Neristaniin ja Oppistaniin, alakaupunkiin ja yläkaupunkiin. Alueiden raja kulkee pitkin Pormestarinkatua.  Eteläisen yläkaupungin, Oppistanin, tonteilla asuivat kaupungin vauraat kauppiaat ja laivanvarustajat. Sinne rakennettiin kaupungin suurimmat ja komeimmat talot. Oppistanissa sijaitsi myös raatihuone ja kirkko.

Käsityöläiset ja merimiehet asuivat alakaupungissa, Neristanissa, jossa sekä tontit että rakennukset olivat vaatimattomampia. Nykyään Kokkolan vanhalla kaupungilla viitataan Neristanin alueeseen, joka rajautuu idässä Rantakatuun ja kaupunginsalmeen Suntiin, pohjoisessa Antti Chydeniuksen katuun ja lännessä Kustaa Adolfin katuun.

Oppistanin alueeseen kohdistui 1960-luvulla muutospaineita, joiden seurauksena lukuisia sen vanhoista ja arvokkaista rakennuksista on purettu. Siellä on kuitenkin säilynyt merkittäviä yksittäisiä kohteita kuten raatihuone, pedagogio ja Roosin talo. Nykyinen kaupallinen keskusta sijaitsee pääosin Oppistanin alueella.

Asemakaava

1620-luvulla Kokkolan kaupungin perustamisen myötä laadittiin ensimmäinen mittauspiirustus kuvaaman kaupungin rakennustapaa. Tontit olivat epäsäännöllisiä ja kadut sekä korttelirivistö myötäilivät kaupunginsalmen rantaa.

Suuri tulipalo tuhosi kaupungin 1664, jonka jälkeen Neristan sai nykyisen ruutuasemakaavansa. Sen laati vuonna 1665 maanmittari Johan Persson Gädda renessanssin kaupunki-ihanteen mukaisesti. Talot rakennettiin kadun suuntaisesti ja ainoastaan asuintalot sijoitettiin katujen varrelle. Sivurakennukset sijoitettiin tontin perälle ja rakennusten pienet huonetilat sekä pihat käytettiin tarkoin hyödyksi. Edelleen puukaupunkialueen tontteja rajaavat rakennukset ja kauniit aidat portteineen.

Rakennusten historiaa

Neristanin rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Merkittävin 1600- luvulta säilynyt rakennus on Oppistanissa kirkon eteläpuolella sijaitseva entinen koulutalo, pedagogio, joka on Suomen vanhin säilynyt ei-kirkollinen puinen rakennus kaupunkiympäristössä.

Yleisin 1600-luvun rakennustyyppi oli yksikerroksinen, suorakaiteen muotoinen, satulakattoinen matala ja kapea talo. 1700-luvulla yleistyivät Lassanderin museotalon tyyppiset kaksikerroksiset porvaristalot. Kokkola oli Suomen ensimmäisiä kaupunkeja, joissa kaksikerroksisia taloja rakennettiin, koska kaupunki kasvoi voimakkaasti ja kaavoitettu tonttimaa kävi vähiin. Kaarlelan pappilan innoittamana kaupunkiin nousi myös kookkaita sivukamarituvallisia rakennuksia, kuten laivanvarustaja Johan Rahmin talo Isokadulla. Rakennukset pystytettiin jo yleisesti kivijalalle, hirret piilutettiin ja julkisivut maalattiin punamullalla.

1800-luvun alussa Kokkola eli vaurainta aikaansa. Kaupunki oli yksi Suomen tärkeimpiä tervakaupan ja kauppamerenkulun keskuksia. Varakkaat laivanvarustajat Anders Donner ja Anders Roos rakennuttivat kaupungin ensimmäiset kivitalot. Carl Ludwig Engelin suunnittelema raatihuone valmistui vuonna 1842. Oppistanin uudisrakennuksissa korostui julkisivujen säännöllisyys, arkkitehtoninen jäsentely ja ne maalattiin vaaleilla öljymaaleilla. Neristanissa sovellettiin kuitenkin edelleen perinteisiä muotoja ja rakennustapoja.

1960-luvulla Neristanin tulevaisuus oli uhattuna, kun kaupunki olisi halunnut korvata vanhat puutalot uudenaikaisilla kerrostaloilla. Alue säilyi asukkaiden vastustuksen ansiosta ja alueen kulttuurihistoriallinen arvo oivallettiin myöhemmin. Neristanin suojeluun tähtäävä asemakaava, jossa lähtökohdaksi otettiin kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta, miljöö ja 1600-luvulta periytyvä ruutukaava, vahvistettiin 1982. Neristan on onnistunut säilyttämään alkuperäisen leimansa puukaupunkina.

Etäisyyksiä

  • 400 m Rautatieasema
  • 350 m Linja-autoasema
  • 100 m Kauppatori

Neristan kaupunginkartalla

Kartta Neristanin alueesta ja sijainnista Kokkolan keskustassa Ohita upotettu kartta: Kartta Neristanin alueesta ja sijainnista Kokkolan keskustassa