Tankar toimi silakanpyytäjien tukikohtana jo 1500-luvulla ja ainakin 1700-luvulta asti saarella on ollut kalamajoja. Parhaana pyyntiaikana saarella majaili yli sata kalastajaa perheineen ja saaren suojaisemman itärannan tuntumaan nousi pieni puutalojen kylä. Itärannan kerrotaan olleen kuin kylätie, jonka toista puolta reunustivat mökit, toista puolta suola-aitat, venevajat ja laiturit.
Kalamajat olivat pieniä ja vaatimattomia, kuten saaristossa yleensä: pieni eteinen, jossa säilytettiin pyyntivälineitä sekä huone, jossa oli kaksi tai kolme ikkunaa. Enimmillään mökkejä oli nelisenkymmentä ja vielä 1900-luvun puolivälissä saaressa oli 13 kalamajaa. Näistä hienoin oli kaksikerroksinen, satamavouti Svenlinin omistama mökki, jota leikillisesti kutsuttiin myös nimellä ”Rådstugo” (Raatihuone). Nykyisin vanhoja kalamajoja on jäljellä enää muutama, vanhin säilynyt on ”Sjöbloms bastu” vuodelta 1768.
Satamassa sijaitseva Vierasmaja on autenttinen kalamaja, joka on siirretty Tankariin Öjan kalastajakylästä. Vierasmaja on varattavissa majoittumiseen.